Featured Slider

Menneen ajan joulumarkkinoilla

Pieni pakkanen nipistää sormia, ja tekee mieli puhaltaa sormikkaiden läpi.

Kumma juttu. Tuntuu, että täällä tulee aina. Onneksi tuli laitettua päähän pipo.

Jostain puhaltaa alueelle kevyt savun haju. Ei paha. Se tuo mieleen joulusaunan.

Kaukaa kuuluu alasinta vasten lyötävän vasaran kilkatus. Muistan, miltä sepän pajassa kuulostaa.

Ihmismeri velloo yhdessä jonossa edessä ja takana, mutta on jotenkin omituisen hiljaista. Sitten ymmärrän.

Näillä joulumarkkinoilla ei ylimääräinen älämölö pauhaa.

Vuonna 2016 Lohjalla edelleen luotetaan, että joulumarkkinoiden tunnelma syntyy siitä, mistä se on aina syntynyt.

joulumarkkinat
Vanhoista hyvistä perinteistä ilman ylimääräisiä, turhanpäiväisiä dingdong-klumeluureja.

Joulukuun ensimmäinen





















Enää 23 yötä jouluun.


Avomielistä Annelia ei saa polvilleen mikään - paitsi ehkä mies

"En minä mitenkään miehiä etsi. Mutta jos rakkaus tule vastaan, en minä kyllä vastaankaan pane."

Ai maailma, mikä asenne suorapuheisella Annelilla oikein on.

Keski-Uudenmaan teatteri
Avomielinen Anneli (Pauliina Hukkanen) on suorapuheinen ja ronskiotteinen. Vai epäiletkö?
(Kuva: Keski-Uudenmaan teatteri KUT)

Toisaalta taas.

Puolitoistatuntinen avomielisen Annelin parissa on kuin parhainta ystäväterapiaa. Kuin parhaan kaverin kanssa juttelisi.

Vaikka sitä ei saisikaan sanoa ääneen niin tiedäthän sinä: yksi ilta juoruilua tekee niin vastustamattoman hyvää.

Jo näytää maailma sen jälkeen niin monen piirun verran toisenlaiselta.

My name is Hämäläinen, Jyrki Hämäläinen - tai Jyrki Boy vain

No, nyt tehdään teatteria niin järisyttävän isosti, näyttävästi ja prameissa kehyksissä, että johan tässä yhden keskiuusmaalaisen rouvan sydän ihan pakahtuu.

Järvenpään teatteri
Suosikki-lehden entinen päätoimittaja Jyrki Jyräys Hämäläinen (Juha Palkeinen) oli aikansa julkkis.
(Kuva: Järvenpään teatteri/Sami Lamberg)

Järvenpään teatteri on nimittäin aika kumma pakkaus. Siinä vaiheessa, kun katsojana luulet nähneesi ja kuulleesi oikeastaan kaiken, se yllättää jälleen.

Viime viikolla kantaesityksensä saaneesta Jyrki Boy -musikaalista olisi jo moni ammattiteatterilainenkin taatusti aika tavalla kade.