Taas tultiin jouluun

"Taas tultiin jouluun, ja riemuita saa. Kun vuosi on mennyt, käy uusi oven taa.." 

Näin lauletaan Joulun rauhaa -klassikkobiisissä, ja sen tunnelmat sopivat tähän hetkeen kuin mistelinoksa takkahuoneen oven ylle.

Taas tultiin jouluun, vaikka juurihan sitä edellistä vietettiin ihan hetki sitten.

Uuden vuoden kynnyksellä on tapana pitää henkilökohtainen välitilinpäätös. Uuden edessä tuntuu kuin kaikki on jälleen mahdollista.

Rouva Sana ei välitilinpäätöstä bloginsa osalta tee vaan tyytyy edellisvuoden tapaan sanomaan kiitos. Mennyt vuosi on ollut kirjaimellisesti vaiherikas täällä blogin sivuilla, ja teitä uusia lukijoita on tullut rutkasti lisää.

Kiitos jokaisesta ihmisestä, jonka olen kuluneen vuoden aikana tavannut: joko kasvokkain tai täällä blogin puolella. Rouva Sana on vilpittömän onnellinen jokaisesta teistä.

Kiitos yhdessä vietetyistä hetkistä, kiitos kommenteistasi, kiitos ajatuksistasi, kiitos ilonaiheista (ja joskus suruista - niitä saa jakaa jatkossakin...) ja kiitos lukemattomista nauruista, joista olen päässyt kanssasi osalliseksi.

Kiitos siitä, että olet.

Ensi vuonna jatketaan!

Rouva Sana vetäytyy näiden toivotusten myötä perheensä kanssa joululomalle niin täältä blogin puolelta kuin somekanaviltakin (no, sitä rakasta Instagramia lukuun ottamatta, jonne saattaa pölähtää loman aikana muutama - mutta toivottavasti ihan vain muutama - kuva), ja palaa tälle taajuudelle juhlakauden ja loppiaisen jälkeen arjen alkaessa tammikuussa. 

Ensi vuonna on luvassa jotain vanhaa, ehkä jotain käytettyä ja lainattuakin, ja jos tähtien asennot ovat rakettien leiskuessa suotuisat myös paljon uutta.

Rentouttavaa ja levollista joulunaikaa sinulle ja läheisillesi!

PS. Oheinen alla olevan joulukortin kuva on ikuistettu Tuusulanjärveltä 
viime vuoden joulupäivänä. Juuri nyt ei ehkä ihan uskoisi, vai mitä?

Joulu














Jokainen haluaa olla osa omaa asuinseutuaan

On lopulta oikeastaan se ja sama, missä asumme: missä asuinpaikkakuntamme sijaitsee tai minkä niminen se on.

Tärkeämpää on, että me tiedämme kuuluvamme joukkoon, siihen porukkaan, missä asumme.

Tällaiseen kiteytykseen voi päätyä joulukuun ensimmäisenä päivänä Hyvinkäällä järjestetyn Paikallistu! - Get Local! -näyttelyn avajaispaneelin perusteella, johon Rouva Sana yhdessä viiden muun kutsuvieraan kanssa osallistui.

Keski-Uusimaa
Paikallistu! - Get Local! -näyttelyyn liittyy peli, joka on saatavana pienenä, perinteisenä lautapelinä ensi vuoden alussa.
Avajaisissa Rouva Sana saapui pelilaudalle punaisella polkypyörällä.
Tuusulan edustaja Sari Heiskanen tuli Jokelaan lastenvaunuja työntäen.

Keski-Uusimaa
Harri Nyman oli Paikallistu! - Get Local!-hankkeen toinen tutkijoista.
Hän toimi myös avajaispaneelin yhtenä vetäjänä.

Paikallistu
Hyvinkään kaupunginmuseon intendentti Susanna Eskola ja tutkija Harri Nyman esittelivät hanketta.

Omaa asuinpaikkaa ei voi aina valita. Siihen vaikuttavat perhe- ja työsuhteet. Joskus työ heittää jonnekin, missä ei ole koskaan kuvitellut asuvansa.

Silloin omalla asenteella on merkitystä. Kuten eräs avajaispaneelin kuulijoista totesi: "On vain päätettävä, että minä kotiudun."


Kotiutumisessa ja uudelle paikkakunnalle kiinnittymisessä tärkeään rooliin nousee yksi ylitse muiden: alueen ihmiset, naapurit, asukkaat.

Heidän suhtautumisensa muukalaiseen, heidän toivottamisensa tervetulleeksi, ottaminen mukaan joukkoon. Jopa heidän tervehtimisensä ja silmiin katsomisensa; ne kaikki ovat uudelle tulokkaalle merkityksellisiä.

Oivallisena apukeinona kotiutumisessa toimivat paikkakunnan yhdistykset, seurat, asukasliikkeet, harrastajaporukat sekä lasten päiväkotien, koulujen ja harrastusten ympärille syntyneet ryhmät ja yhteisöt.


Se, kuinka kotoisaksi ihminen tuntee olonsa, ei ole ihan se ja sama. Oman paikallisidentiteetin tunnistaminen ja sen omaksi kokeminen on voimavara paitsi yksilölle itselleen myös koko seudulle.

Kuuluessaan joukkoon, jokainen on osa jotain suurempaa, joka synnyttää uutta hyvää.


Juttu on julkaistu aikaisemmin Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen verkkosivuilla.

Aikaisemmat Rouva Sanan bloggaukset kotiseudusta ja Paikallistu! - Get Local! -näyttelystä
voit lukea täältä ja täältä.

Aarrekartta on opas omiin unelmiin

Mikä sinun unelmasi on? No just, sanoo Rouva Sana.

Ei mikään ihan helppo kysymys. Eihän?

Eikä oikeastaan ihan helppo asia muutenkaan.

Ehkä juuri siksi harva uskaltautuu unelmoimaan - ja vielä harvempi uskoo, että omista unelmista tulee koskaan totta.

Syyttä.

Unelmat ovat yksi tapa ajatella tulevaisuuttamme.

Enneagrammiohjaaja ja työnohjaaja Merja Partti Sinisestä Saranasta sanoo, että unelma tarkoittaa samaa kuin itselle hyvä elämä. Silti unelmat ovat hyvin vähätelty ja hyödyntämätön voimavara.

- Unelmia kannattaa arvostaa. Aina ne eivät ole selkeitä, varsinkaan alussa. On mentävä syvälle itseen, jotta niistä saa selvän, Partti kiteyttää.

Ja siksi monet eivät unelmoi. Meiltä puuttuu taitoa ja jopa uskallustakin sukeltaa oman mielemme syövereihin. On osattava ja uskallettava toivoa itse itselleen hyvää, mieluista elämää.

On siksi helppo allekirjoittaa Partin väite, jonka mukaan olemme lopulta itse unelmiemme suurin este.

- Mieli uskoo, mitä sille syötetään. Omat unelmansa voi vielä löytää, mutta vaikeampaa on sijoittaa itsensä niihin.

Siksi Partti järjestää Aarrekartta-koulutuksia. Niiden tavoitteena on mielen valmistaminen toivottuun muutokseen: omaan unelmaan.

Aarrekartta perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: unelmien toteutuminen on viime kädessä arpapeliä, toki, mutta sattumat kuitenkin suosivat valmistautunutta mieltä.

Ja tähän leikkiin Rouva Sana haluaa ehdottomasti nyt heittäytyä, sillä lempisloganeitani on, että mikään tässä elämässä ei ole lopulta sattumaa. Kaikille asioille löytyy selitys. 

Partin Aarrekartasta - ja samalla omista unelmista - on otettava selvää.

unelmat
Rouva Sanan aarrekartasta tuli kalenterikirjan muotoinen, monisivuinen opas.


















Aarrekarttoja voidaan tehdä useita erilaisia. Minä teen visuaalisen ja auditiivisen aarrekartan. Luon unelmani kuvina paperille ja kirjoitan itselleni kirjeen tulevaisuuteen.

Alkajaisiksi Partti pyytää ottamaan sisäpuhelun itselleen. Puhelun tavoitteena on pysähtyä. Vastaus unelmista kumpuaa nimittäin vain tietoiseen mieleen.

Omia unelmia kuullostaessa Partti kehottaa luottamaan intuitioon.

Se, jos jokin, joutuu testiin, kun on on aika leikata vanhoista aikakauslehdistä sattumanvaraisesti kuvia. Taustalla soi kaunis klassinen musiikki.

Kuvia silputessa homma tuntuu aluksi aika päämäärättömälle. Sanoja rakastava juuttuu lehtien tarinoihin ja heittäytyy kertomusten vietäväksi. Miten tällaisesta silppuamisesta voi koskaan tulla mitään tolkkua, kun mieli hiipii jatkuvasti lehtien stooreihin?

Mutta flow nappaa mukaansa. Jännittävää kyllä, kuva kuvalta ja pala palalta pöydälle kertyy erilaisia kuvia. Ilman suurta ennakkosensuuria.

Aarrekartan toteutustapa sen muodosta riippumatta on vapaa. Partti korostaa, että mitä henkilökohtaisempi se on, sitä paremmin se toimii.

Tässä on siis väärä kohta nöyristellä tai esittää vaatimatonta. Aarrekartta saa ja sen pitää olla omien unelmien näköinen.

Yleensä kuvallinen aarrekartta ruukataan tehdä A4- tai A5-arkin kokoon. Tärkeintä on, että kartta on sen muotoinen, että se on helppo pitää arjessa näkösällä.

Saan nopeasti idean, että minun aarrekarttani on oleva useampi sivuinen vihkonen, joka mahtuu kalenterikirjani väliin. Sieltä voin silmäillä omia unelmiani aina, kun tarvitsen arkeeni vahvistusta.

Aarrekarttani syntyy nopeasti - ja kyllä: unelmanikin ovat sieltä erotettavissa. Auditiivinen aarrekartan muoto, kirjeen kirjoittaminen itselleni, tuntuu erikoiselta, mutta sujahtaa sanoiksi nopeammin kuin kuvallinen kartta.

Aina unelmien toteutuminen ei aarrekarttojen laatimisenkaan jälkeen ole helppoa. Partti muistuttaa, että jotta unelmista voi tulla totta, on tehtävä joskus tilaa uudelle, luovuttava jostain.

Lisäksi unelmat tipahtavat toteutuneena vain harvoin syliin sellaisenaan: kuin lottovoitto. Ne vaativat toteuttajan.

Aarrekartan laatijan.

Minut.
aarrekartta
Kuva Rouva Sanan aarrekartan sivuilta.





















Miten Rouva Sanan unelmien käy? Siitä otetaan selvää ensi vuonna, kun uudenvuodenraketit on ammuttu toiveikkaasti taivaalle ja kalenterikirjat vaihdettu uusiin.

Tarina unelmista saa siis jatkoa. Pysy talven aikana taajuudella.


Sininen Sarana järjestää Aarrekartta- ja erilaisia itsetuntemuskoulutuksia, myös tilauksesta. 

Katso lisää tietoa kurssista ja muusta koulutustarjonnasta täältä.

Jos haluat säilyttää jännityksen, lue alla olevat jutut vasta Aarrekartta-kurssin jälkeen.
Jos et, lue kolmiosaisesta juttusarjasta, mitä kurssin jälkeen lopulta tapahtui. 
Tarinat löydät täältä, täältä ja täältä.


Älä heitä someviestejä somekankkulan kaivoon

Tänään Rouva Sana puhuu yritysten markkinointiviestinnästä ja eritoten sisältömarkkinoinnista.

Sillä tiesitkö, että yhdellä palstalla olevan noin 8 cm x 10 cm kokoisen lehti-ilmoituksen hinta on edullisimmillaan karkeasti arvioiden reilut sata euroa? Ilmoitus julkaistaan yhden ainoan kerran, yhtenä ilmestymispäivänä.

No, ilmoitushintaan vaikuttaa toki moni seikka, kuten mikä lehti on kyseessä, missä se ilmestyy, kuinka suuri sen levikki on, ja se ostatko lehdestä usein ilmoituksia. Muun muassa.

Ilmoituksen näkee, ken on siitä kiinnostunut tai ylipäätään avaa lehden (viime viikkoina jopa niiden saatavuudessa ehti olla pienensorttista ongelmaa). Pahimmassa tapauksessa ilmoitusta ei siis näe monikaan.

Vaan mietipä, kuinka monta lehti-ilmoitusta sinä muistat edelliseltä päivältä?

Niinpä.

Juuri tuon saman asian takia verkon ja sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa on noussut arvoon arvaamattomaan.

Sosiaalisen median kanaville on mahdollisuus ostaa maksettuja ilmoituksia, mutta tänään Rouva Sana ei puhu niistä.

Puhun sisältömarkkinoinnista ja erityisesti eräästä sen osa-alueesta: siitä, mitä sinä voit tehdä oman yrityksesi, yhteisösi, yhdistyksesi, seurasi tai jopa henkilökohtaisen osaamisesi puolesta. Ja ennen kaikkea siitä, miten huonosti se tänä päivänä taidetaan.

Omien havaintojeni mukaan yrityksen koolla ei ole juuri merkitystä. Sisältömarkkinoinnissa töpeksivät hämmästyttävän usein niin pienet yritykset kuin suuret valtakunnalliset yritysketjutkin.
sosiaalinen media
Asiakkaiden ostopäätöksiin vaikutetaan nykyään isolta osin muualla kuin lehti-ilmoituksissa.
(Kuva: Pixabay)





Sisältömarkkinointi ja sen hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa yrityksen omilla somekanavilla on merkityksellistä sen edullisuuden vuoksi.

Jo tässä on tänä maailman aikana tarpeeksi syytä sisältömarkkinoinnin hyödyntämiseen. Sen jalostusta oman yritystoiminnan markkinointiviestintään puoltaa kuitenkin myös toinen seikka.

Kun palaute, myönteinen kehu tai yrityksen palveluiden ja/tai tuotteiden nosto julkisuuteen somessa on annettu jonkin muun kuin yrityksen itsensä aloitteesta, katsotaan se asiakkaiden silmissä aina luotettavammaksi informaatioksi

Tästä puhuu jo moni tutkimus. Muun kuin yrityksen itsensä antamaa viestiä arvostetaan ja siihen uskotaan - paremmin kuin yrityksen omaa ostamaa mainontaa.
markkinointiviestintä
Sosiaalinen media ja Internet on sama kuin me - tai asiakkaat.
(Kuva: Pixabay)

Mutta mitä tekee 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä sosiaalisen median aikana vuonna 2015? Mikä kummallisinta, ei oikeastaan yhtään mitään.

Kirjaimellisesti.

Suuri osa suomalaisista yrityksistä on kyllä mukana verkossa ja sosiaalisen median kanavissa ja tuottaa niihin satunnaisesti materiaalia (koska on pakko), mutta siihen heidän toimensa loppuvatkin.

Suurin osa ei tee sitä, mitä heidän pitäisi myös tehdä; seurata, mitä yrityksestä puhutaan, osallistua heitä koskevaan keskusteluun ja varsinkin jälleenjakaa eli repostata yritystä koskevaa blogikirjoittelua, keskustelua ja kuvia yrityksen omilla somekanavilla.

Rouva Sanan havaintojen mukaan harva yritttäjä käy edes peukuttamassa heistä kirjoitettua Fb-päivitystä tai painamassa sydäntä yritykseen liittyvään Instagram-kuvaan - kiitoksista puhumattakaan.

Miksi?

Välinpitämättömyys (tai turha vaatimattomuus ja nöyryys) tarkoittaa samaa kuin yritys antaisi riihikuivaksi valuutaksi muunnetut "(some)mainokset" valua hiekkaan ilman, että niille on nostettu edes peukkua ennen kuin laskuvesi huuhtoo ne lopullisesti sometaivaaseen.

Aika kummallista. Siis oikeasti miksi?

Sisältömarkkinointi on yleisesti ottaen aika helppoa: tuotetaan verkkoon ja sosiaalisen median kanaviin yrityksen asiakkaita kiinnostavaa sisältöä ja ollaan kiinnostuneita samasta, mistä yrityksen asiakkaatkin ovat. Siis tuotetaan omaa ja seurataan asiakkaita.

Seuraamisessa nyrkkisääntönä on, että periaatteessa kaikki julkisesti jaettu tieto sosiaalisen median kanavissa on lähteitä kunnioittaen myös yrityksen itsensä hyödynnettävissä.

Vaihtoehtoja on monia. Yrittäjä voi osallistua käynnissä olevaan somekeskusteluun, haastaa keskustelijoita pohtimaan lisää, kiittää, peukuttaa, tykätä kuvista sekä jakaa yritystä koskevaa tietoa, kuvia ja viestejä edelleen omissa kanavissaan - jälleen kerran lähteitä kunnioittaen.

Erityisen tärkeää osallistuminen on, jos yrittäjä on teynyt sisältöyhteistyötä kuten blogimarkkinointia itselleen sopivan sisällöntuottajan kanssa.

Jos olet yrittäjä tai edustat yhdistystä tai muuta yhteisöä, älä heitä somessa liikkuvia "mainosviestejä" somekankkulan kaivoon. Jokainen yritystäsi tai yhteisöäsi koskeva kehu ja myönteinen palaute on aina vähintään yhden lehtimainoksen arvoinen.

Siis aina.

Rouva Sanan kirjoittaman lisätarinan samasta aiheesta löydät Järvenpään Yrittäjien Yrittäjätiedotteesta 4/2015 sivulta 8. Suora linkki julkaisuun on sinulle tässä.


Rouva Sana kirjoittaa blogissaan myös ammatillista asiaa. 
Sisältömarkkinointiin, blogimarkkinointiin ja/tai (markkinointi)viestintään 
liittyvät ammatilliset bloggaukset löydät jatkossa myös blogin Ammatti-Rouva-alasivun alta.
Sivu sijaitsee blogin sivupalkissa. Pääset kurkkaamaan sivua myös tästä

Rouva Sanan kalenteriarvonnan voittajat

Huolet pois, ei Rouva Sana ole unohtanut kalenteriarvontaa. Se on nyt suoritettu.

Kun on onnea, yksikin arpa riittää. Rouva Sanan nuoren arpaonnettaren käsi osui Teija Hämäläisen ja Siinattaren vastauksiin.

Kalenterit lähtevät tuota pikaa teille postiin.



Isosti onnea teille ja värikästä uutta vuotta 2016 keskisellä Uudellamaalla Rouva Sanan matkassa!

Teinit ruotsinlaivalla

Kun edellisestä Tukholman risteilystä on ehtinyt kulua... odotas, kun Rouva Sana laskee.. no, noin viisi-kuusi vuotta, on sanomattakin selvää, että satamassa lähtöhetkellä on teinien (tai teinin ja yhden hyvin vahvasti teini-ikää lähestyvän ) keskuudessa vahvaa lähdön tunnelmaa.

Ruotsinlaivat lienevät lähes kaikkien suomalaislasten ikiaikainen suosikki - hiukan samaan tapaan kuin Linnamäki (tai jokin muu huvipuisto).

Meillä lapset saavat jo melkein äidinmaidossa syvän rakkaussuhteen ruotsinlaivoja ja muita risteilyaluksia kohtaan - tai jotain hyvin kansallista risteilemisessä kuitenkin on (Silja Lineltä muuten kerrotaan, että risteilyt ovat oikeasti hyvin suomalainen piirre - ruotsalaiset eivät tee niitä lähimainkaan samassa mittakaavassa kuin suomalaiset...).

Vaikka laiva, Silja Serenade, on perheellemme lukuisilta aikaisemmilta laivamatkoilta tuttu, pääsee se nyt kirjaimellisesti tarkkailevien silmien alle: laiva on saapunut samalla viikolla pitkältä telkoinnilta, jolloin se remontoitiin kattavasti.

Silja Serenade


Mutta ennen risteilykierrosta vielä muutama sananen teineistä. Heidäthän nimittäin tiedetään perinteisesti hiukan haastavaksi asiakasryhmäksi laivoilla - ei vähiten vanhempien keskuudessa.

Silja Line on tehnyt ennakkoluulotonta taustatyötä kartottaessaan yhteistyössä Aalto-yliopiston ja yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen kanssa nuorten laivamatkustajien toiveita.

Rouva Sana kirjoitti samasta aiheesta viimeksi viime keväänä. Löydät kirjoituksen edelleen täältä.

Nuorten kanssa toteutetuissa työpajoissa toiveissa korostui oma tila, oma paikka ja oma aika. Aina nekään eivät silti nappaa. Ikävaihe on paradoksien täyttämä.

Tässäkin perheessä tuttua on, että teinejä on joskus aika vaikea saada innostumaan - välillä juuri mistään.

Silja Serenade


Laivalla lasten leikkipaikka voi olla tosi nolo, ja siellä on liikaa pieniä lapsia, joita pitää väistellä, vaikka pallomeressä melskaaminen jossain takaraivon pienissä sopukoissa muuten ehkä hetken kiinnostaisikin.

Kotona pleikka ja muut pelit ovat ylitse muiden, mutta jos vieressä samaa peliä pelaa viisivuotias, ei se yhtäkkiä olekaan enää niin pop.

Siljalla järjestetyt teinidiskot eivät nekään saa nuoria oikein syttymään. Diskoissa joko musiikki soi liian kovaa, musiikki on muutoin väärää tai siellä on vaarana joutua seisomaan yksin. Yhtä kauheaa on, jos diskossa onkin muita, joista joku saattaa kysyä jotain.

Auts. Osui ja upposi.


Silja Serenade

Myös mukana matkustavien vanhempien mieltymyksen ohjaavat laivalla nuorten ajanviettoa. Vaikka nuori haluaisi mennä vaikkapa Silja Symphonylta löytyvään sushibaariin (tätä baaria ei siis Serenadella ole vaan vain sisaraluksella), hän todennäköisesti marssii muun perheen mukana seisovaan pöytään.

Vaan nyt testataan. Miten käy Rouva Sanan perheen; tuleeko teinin ja teini-iän kynnyksellä olevan aika risteilyllä pitkäksi?

DeLuxe-hytit


DeLuxe-hytit ovat kokeneet remontoinnissa mittavan kasvojen kohotuksen. Hyttien kaikki tekstiilit ja pinnat on uusittu parkettilattiaa muistuttavaa vinyylimattoa myöten. Tilavuutta hyttiin antaa umpinaisten vaatekaappien uusiminen kevyempiin naulakoihin.

Lapsiperheiden (ja varsinkin teini-ikäisten lasten) matkustamiseen hytit eivät ehkä ole kokonsa puolesta parhaat mahdolliset, sillä hytteihin majoittuu kaksi, tiukimmillaankin vain kolme matkustajaa, joista yksi voi olla lapsi.

DeLuxe-hytti
Ilmeenkohennusvuorossa Silja Serenadella ovat olleet nyt DeLuxe-hytit (kuvassa) sekä Family-hytit.
Osa perhehyteistä on Muumi-aihein kirjaimellisesti suunniteltu perheen pienimpien viihdyttäväksi.


Oivallisempi vaihtoehto perheiden makuun ovat Family-hytit, joista jo osa on Silja Serenadella näillä näppäimillä valmiita ottamaan vastaan perheen pienimmät Muumi-aiheilla varustettuna. Myös loput Family-hytit uudistetaan vielä ennen joulua.

Teinimatkustajien tuomio DeLuxe-hyteistä: tykkäämme!

Parasta DeLuxe-hyteissä teinien mielestä on tila, väljyys ja testihytistä löytynyt sohva, jolla on mahdollisuus pelata iPadilla (ja katsella Promenadelle), televisio (jonka kanavat toimivat hyvin aavallakin merellä) sekä jääkaappi ja sen hyttihintaan kuuluvat kylmät limonadit.

Tavolata-aamiainen


Aamiainen Tavolata-ravintolassa kuuluu automaattisesti DeLuxe-hyttien hintaan, mutta aamiaisen voi ostaa myös lisämaksusta muihin hyttiluokkiin. Hinta ei ole kuin aavistuksen perusaamiaista arvokkaampi.

Perinteisestä risteilyaamiaisesta poiketen Tavolata tuo ripauksen luksusta ainakin vanhempien elämään ovella tarjottavasta bellinistä ja pöytään kannettavista omista kahvikannuista alkaen.

Tavolata
Varsinkin vanhemmille kiireetön aamiainen on risteilylomien luksusta.

Aamu ei liene suurimalle osalle teinejä vuorokauden paras hetki. Tarjontaa Tavolatassa lasten makuun on siksi enemmän kuin vatsa antaa myöten.

Teinien suosikkeja ovat muun muassa croisantit (suklaalevitteellä...), kaakao, murot ja pienet karjalanpiirakat.

Teinimatkustajien tuomio aamiaisesta: ihan ok.

Vaan jos vanhemmat saavat päättää, seuraavankin ristelyn aamiainen syödään ehdottomasti Tavolatassa, olipa hytti mikä tahansa.

SiljaLand


SiljaLand on kokenut mullistuksen Silja Serenaden uudistusten yhteydessä. Lasten leikkipaikka on siirretty Promenade-kannelta alas viidenteen kerrokseen.

Muutokset on tehty lasten ehdoilla. SiljaLand on nyt merkittävästi aikaisempaa isompi, tilavampi ja jopa valoisampi. Tilaa lasten leikkipuuhille on kaikkiaan lähes 300 neliötä, noin sata neliötä edellisiä tiloja enemmän.

Porua etukäteen osassa lapsiperheitä on aiheuttanut leikkialueen uusi sijainti. Moni vanhemmista suosi Promenadelta aikaisemmin löytyvää SiljaLandia henkilökohtaisena hengähdyshetkenään: lapset jätettiin yksin leikkipaikkaan samaan aikaan, kun vanhemmat viivähtivät Promenaden baareissa.

Silja Linelta kuitenkin muistutetaan, että se ei ollut sallittua vaan lasten tuli - ja tulee edelleen - olla aina aikuisten valvonnassa.

Silja Serenade
Lego-työpaja vetää kummasti vanhempiakin lapsia.


Nyt Serenadelta löytyvässä SiljaLandissa on kaksi pallomerta - perheen pienimmille lapsille ja isoille - ja ne ovat entistä suurempia. Leikkitilassa on myös kiipeilyseinä, piirustusnurkkaus, videoiden katselu- ja lukunurkkaus, lego-työpaja, liitutauluseinä sekä iso pleikkapelihuone.

Suuren leikkitilan kruunaa oma SpiceIce-jäätelöbaari.

Silja Serenade

Leikkialueen uudistuksessa kuunneltiin herkällä korvalla Silja Symphonyn remontoinnista saatua palautetta. Muun muassa pleikkapelihuone tiedettiin sen perusteella penehköksi ja ilmanvaihdoltaan heikohkoksi, ja näihin kiinnitettiin nyt erityistä huomiota.

Teinimatkustajien tuomio SiljaLandista: ihan ok!

Lego-työpaja vetää ihmeellisesti jopa vanhempia kouluikäisiä puoleensa, ja kun videonurkkauksessa pyörii suosikkielokuva Kätyrit, on sen äärelle pakko istahtaa. Pleikkapelihuonekin kiinnostaa, mutta vaikka pelilaitteita on useita, jonot ovat viikonloppuiltana pitkät.

Plussaa on annettava omasta jäätelöbaarista, jota ei oikein voi ohittaa...

Muuta


Pikkunälkään Silja Serenadella on nyt kaksi tyystin uutta kahvila/ravintolaa: Coffee & co. -kahvila sekä Fast Lane -hampurilaisravintola, jonka kokki on työvuorossa jopa yöllä.

Teinin vatsa kiittää.

Silja Serenade
Teinit syövät usein siellä, missä muukin perhe,
Kuvassa on Tavolatan alkupala, leikkelelautanen, illalla.

Edellisen telakoinnin yhteydessä uudistettuihin myymälöihin ei (upouutta Desigualin myymälää lukuunottamatta) nyt kajottu. Kun taxfree-myymälästä löytyvät tutut suosikkituotteet purukumista, makeisista ja huulirasvoista alkaen, eivät teinit muuta kaupoista enää kaipaakaan. 

Silja Serenade
Silja Serenadella on nyt Desigualin myymälä - ketjun ainoa merellinen myymälä.


Ken uimisesta tykkää, Serenaden kylpyläosasto on uudistettu, ja sen kehutaan olevan nyt valoisampi ja viihtyisämpi. Pienille lapsille altaista on erotettu oma tila.

Kylpyläosastoa ei tämä perhe tällä reissulla ehtinyt testaamaan, joten teinien tuomio jää siitä antamatta.

Summa summarum


Mistä sitten lopulta tietää, onko vähäpuheisen teinin laivamatka lopulta onnistunut vai ei?

Parhaiten varmasti siitä, kun hän seuraavana päivänä kotona kysyy: "Äiti, koska mennään seuraavan kerran uudestaan...?"

Silja Line






Silja Line




Silja Serenade
Silja Line
Keski-ikäiset bloggaajat löytyivät myös Silja Serenadelta.

PS. Tukholmalaisten vuoden 2015 suosikkimuseosta,
Tom Tits Experimentsistä, paikallisesta "Heurekasta",
voit lukea täältä.



Juttu on toteutettu yhteistyössä Silja Linen kanssa.

Terveisiä Tallinnan joulutorilta!

Rouva Sana kävi yhdessä bloggaajaystävänsä Dioriinan kanssa tällä viikolla säätä ja joulukuun harmautta uhmaten Tallinnan joulutorilla.

No, tunnelma olisi toki voinut olla tihkusateessa hiukan jouluisempikin, mutta onneksi torilta löytyy lukuisia glögipisteitä, jotka lämmittävät rouvienkin sisuskaluja.

Tallinna
Tallinnan joulutorilla Vanhassa kaupungissa kävi kuhina ja vilske, vaikka sää ei ollut viikolla ihan parhain.

Tallinnan joulutori

Ja olipa niin tai näin, uskottava se on: joulu ON tulossa! 
Jos epäilet, kuvat kertovat enemmän kuin rouvan tuhat sanaa.

Tallinnan joulutori

Tallinnan joulutori





Tallinnan joulutori on avoinna aina 8. tammikuuta asti. Lisää aiheesta löydät täältä.

Tallinnan joulutori

Tallinna

Tallinnan joulutori


Hyvää joulukuun viikonloppua! 

PS. Älä unohda osallistua Rouva Sanan kalenteriarvontaan. Aikaa on sunnuntaihin asti.

EDIT:
Tallinnan joulutori on jälleen avattu.
Lisää tietoja vuoden 2016 joulutorista löydät täältä.



Hyvää syntymäpäivää Janne!

"Sittenkin on J.pää paras, vaikka olisikin pimeätä ja kylmää. Pelkään ihan Novemberia", kirjoitit Janne puolisollesi Ainolle Ainolaan Berliinistä vuonna 1910.

Ja Aino vastasi sinulle: "Elä sinä Novemberia pelkää. Minusta täällä on niin hauskaa."

No, tiedä nyt oikeasti siitä hauskasta. Aino saattoi värittää tuntemuksiaan, jotta sinun olisi mukavampi olla reissullasi.

Rehellisesti sanoen, jos marraskuu 105 vuotta sitten oli yhtä pimeä ja loppukuusta tuulinen kuin tänä vuonna, ei jouluun valmistautuminen tuntunut varmasti Ainostakaan kovin mieltä ylentävälle.

Pimeä, sellainen sää on toden totta taas ollut.

Mutta usko tai älä Janne, vaikka kotitalosi on ollut viimeiset viikot pimeän verhon ympäröimä, jotain lohdullista aika on tuonut mukanaan: sinun Ainolasi on nykyään valaistu.

Jean Sibelius


Silti en voi tällaisenakaan vuodenaikana olla miettimättä, millaista elosi maaseudun rauhassa kaukana pääkaupungin houkutuksista oikein oli.

Millaisena koko seutu näyttäytyi silloin, kun sinä asuit täällä? Tunsitko samoin kuin minä karistaessani pääkaupungin pölyt ja metelin kauas taakseni ja astuessani Järvenpäässä ulos junan ulko-ovista, että nyt voin vihdoin hengittää?

Mitä mietit, kun näit huhtikuussa joutsenpariskunnan lentävän talosi yli kohti Tuusulanjärveä tai kesäkuussa kielojen kukkivan metsässäsi? Miltä marraskuun hyytävä viima tuntui talosi hirsissä?

Tai mistä olisimme jutelleet, kun olisimme kohdanneet kävelytiellä juoksulenkkini aikana? Olisitko kysynyt minulta, mitä musiikkia älypuhelimestani lenkin aikana kuuntelen vai olisitko nostanut vain hienovaraisesti hattuasi ja nyökännyt ystävällisesti?

Ja millaista musiikkisi olisi ollut, jos olisit asunutkin ihan jossain muualla?

"Yöllä, kun jo olimme kauan nukkuneet, saatoimme herätä isän soittoon; - isän soitto oli turvallista, lohduttavaa: - hän johtaa Ainola-laivaa läpi maailman vaarojen kuin tyrskyjen halki...", tyttäresi Eva Paloheimo tiedetään muistelleen sinua ja sinun vangitsevaa musiikkiasi.

Olisiko se tuonut samanlaista lohtua ja turvaa jossain muualla syntyneenä kuin se tuo suomalaisille nyt, yhä reilut sata vuotta sävelten syntymisen jälkeen?

En tiedä.

Mutta sen tiedän, että vaikka olit aikanaan aika ajoin hyvin epävarma oman musiikkisi laadusta Janne, nyt sitä arvostetaan enemmän kuin koskaan.

Usko tai älä, tänään, ei vain Järvenpää vaan koko Suomi täyttyy säveltämäsi musiikkisi sävelistä ja sinun kunniaksesi on nostettu lippu salkoon.

Sillä sinä olet tänään 150-vuotias.
Hyvää syntymäpäivää Ainolan isäntä Janne!

EDIT: Kurkkaa syntymäpäiväjuhlallisuuksien kuvia Ainolasta täältä. 

Kalenteriarvonta!

Vaikka Rouva Sanan Facebook-sivuilla pyörii upea risteilylahjakortin arvonta (käy kipin kapin osallistumassa, jos et vielä ole sitä tehnyt), tänään polkaistaan täällä blogin puolella käyntiin uuden viikon alkajaisiksi Fb-arvonnan rinnalle toinen.

Rouva Sanan historian ensimmäinen vuosikuvakalenteri on ilmestynyt, ja kahdella onnekkaalla blogilukijalla on mahdollisuus voittaa seinäkalenteri itselleen.

Rouva Sana

"Vuosi 2016 Rouva Sanan matkassa" vie sinut vuodeksi mukanaan keskisen Uudenmaan maisemiin eri vuodenaikoina.

Kalenterin kuvat on koostettu Rouva Sanan vuosien aikana ikuistamista kuvista. Osa on sinulle tuttuja täältä blogista tai muista somekanavista, osa on tyystin uusia.

Seinäkalenteri on suomenkielinen ja siihen on merkitty tärkeimmät suomalaiset juhlapäivät: myös muun muassa Jean Sibeliuksen syntymäpäivä (joka on muuten samalla suomalaisen musiikin päivä ja nykyään myös liputuspäivä).

Arvonnan säännöt ovat selkeät ja helpot: saat yhden arvan jokaisesta kanavasta, jonka kautta seuraat Rouva Sana -blogia.

Kanavia ei ole monta, mutta niiden kautta jokainen löytänee varmasti itselleen mieluisimman. Niitä ovat Bloggerin omaksi seuraajaksi liittyminen ja sen kautta seuraaminen, rouvan Facebook-sivut, Google+-kanava sekä Blogloving-syötteenlukija.

Yksi arpa siis jokaisesta. Helppoa, eikö totta.

Jos et seuraa Rouva Sanaa minkään kanavan kautta, nyt on hyvä aika valita itselleen ainakin yksi. Facebookissa kaupan päälle osallistut samalla risteilylahjankortin arvontaan.

Keski-Uusimaa

Osallistu arvontaan ilmoittamalla osallistumisestasi alas kommenttikenttään arpojesi määrän. 
Arvonta-aika päättyy Lucian-päivänä sunnuntaina 13.12.

Ehdit saada oman kalenterisi hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista. Onnea arvontaan!

Onni on kaamosaikana käsin tehty kahvikuppi

Onni on kaamosaikana oma keraaminen kynttilänjalka ja kahvikuppi, kirjoitti Rouva Sana omalla Instagram-tilillään viime viikolla.

Onko sinulle sama, mistä aamukahvisi juot tai mistä hohtavaa kynttilänliekkiä tuijotat? Rouva Sanalle ainakaan todellakaan ei.

keramiikka

keramiikka

Kun on satttuu olemaan armoitettujen kättentaitajien sukua (jonka taidot eivät ole tosin periytyneet kuin korkeitaan sanankäyttämisen muodossa), käsityöosaamisen arvostaminen ei varmasti perusteluja kaipaa.

Sain pienen tauon jälkeen ilokseni mahdollisuuden vierailla Hyvinkäällä sijaitsevan Tuiasin keramiikkapajassa. Tuiasin keramiikka on tämän rouvan mielestä erästä kauneinta, mitä maa päällään kantaa.

keramiikka

keramiikka


Ruoan osalta juuri hehkutetaan kotimaisuuden ja lähituotannon merkitystä, ja samaa ideologiaa voisi kyllä soveltaa myös käsitöihin.

Tuias täyttää kriteereistä molemmat. Keskiuusmaalaisille tuotteet ovat kirjaimellisesti lähikeramiikkaa.

Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina ei ole ihan se ja sama mistä suomalaiset ostavat joululahjansa. Moni itsensä kättentöillä elättävä työläinen on siirtynyt yrittäjäksi oman leipätyönsä loppumisen jälkeen. Harrastuksesta on muodostunut elanto.

keramiikka


Muistelen yhä lämmöllä mahdollisuuttani saada viime talvena kokeilla pitsinnypläämistä. Juu-u, usko tai älä, niin se tämä rouva pyöritteli helmikuussa hetken ajan nypylöitä uuteen järjestykseen, vaikka rouvan peukalo on kaikkeen lankaan ja kankaaseen liittyvän kohdalla kohtalaisen keskellä kämmentä.

Vaikka kokeilu oli vaatimaton (ja työn jälki sitäkin vaatimattomampaa...), tunne oli suurempi. Tuntui huimalle, että vanha käsityön muoto on edelleen voimissaan ja voi hyvin, ja sain hetken olla tätä historiallista jatkumoa.

Taidokkaasti käsin valmistettua pitsiä on joskus vaikea erottaa tehdasvalmisteisesta. Siksi pitsiin tehdään kuulemma usein tahallaan ja tarkoituksella virhe.

Virhe on hyvästä. Se on merkki siitä, että tuote on aidosti käsin tehty (konevalmisteiseen kun ei virheitä tule - tai jos tuleekin, tuotteet lajitellaan välittömästi kakkoslaatuun).

Mahdollisuus virheeseen tai poikkeamaan tekeekin käsitöistä sen lajista riippumatta yksinomaan persoonallisen.

Tuias on tehnyt keramiikkaa jo useiden vuosien ajan, ja silti vierekkäin olevasta 50 kahvikupista tai 10 kynttilänjalasta jokainen on aina omanlaisensa.

Käsin tehdyillä, kotimaisilla tuotteilla on aidosti oma henki ja persoona.

keramiikka

Hyvää viikonloppua ja jouluun laskeutumisen aikaa!

Tuiasin keramiikkaa löydät ennen joulua 
Naisten joulumessuilta Helsingistä itsenäisyyspäivään asti 
sekä ensi viikon viikonloppuna Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoilta la-su 12.-13.12. 
Tapahtumista löydät joululahjoja myös muilta kotimaisilta kättentaitajilta.

Merielämä kutsuu

Halajaako mielesi merille? Kaipaatko joululoman aikana pientä irtiottoa arjesta ja joulun "tipe-tipe-tip-tap" -kaaoksesta?

Muistathan, että Rouva Sana arpoo Facebook-sivuillaan hulppean ristelylahjakortin, kun sivuilla on kaikkiaan 300 tykkääjää. Katso tarkemmat ohjeet täältä ja klikkaa itsesi mukaan arvontaan.

Juuri tämän helpompaa mukavan voittaminen itselleen ja ystävilleen ei voi enää olla.

majakka








Rouva Sanan Fb-arvontaan kannattaa osallistua nyt, sillä ensi viikolla täällä blogin puolella käynnistyy uusi, erilainen ja Rouva Sanan itsensä mielestä aika no... aika mainiokin arvonta.

Uteliaimmat bongaavat esimakua tulevasta Instagramin puolelta.

Pysy taajuudella! Lempeää torstaita!

Tehdään hyvää lähimmäisille

Hyvän tekeminen ja toisten ihmisten huomioiminen ei katso ikää eikä sukupuolta.

Sen ymmärsivät myös ne kaksi alakoululaispoikaa, iältään 11 ja 12 vuotta, jotka päättivät ottaa yhteyttä Järvenpäässä toimivaan Siskot ja Simot - luovan välittämisen yhteisöön.

Pojat nauttivat ikäihmisten kanssa puuhaamisesta ja olemisesta, ja he halusivat kotikaupungissaan mahdollisuuden tehdä hyvää. Siskoissa ja Simoissa nuorten poikien yhteydenotto otettiin ilolla vastaan. 

Lopputuloksena on, että Arttu ja Juha lähtevät yhteisön muiden vapaaehtoisten kanssa Lucian päivänä sunnuntaina 13.12. jakamaan paikallisen Jampan palvelutalon asukkaille joulukortteja sekä laulamaan joululauluja.

vapaaehtoistyö
(Kuva: Siskot ja Simot, Järvenpää)























Verkkouutiset ja jopa henkilökohtaisetkin sosiaalisen median kanavien syötteet, erityisesti Facebookissa, täyttyvät tällä hetkellä toinen toistaan synkimmistä keskusteluista. Jos niiden perusteella muodostaisi käsityksen nykymaailmasta, olisi se läpeensä paha.

Onneksi tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. 

Kansalaisareena ry:n, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen helmi-maaliskuussa 2015 teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet 25-49-vuotiaista aikuisista, jotka eivät osallistu vielä vapaaehtoistoimintaan, ovat kiinnostuneita auttamaan ja vaikuttamaan lähimmäistensä arkeen.

Suomalaisilla sykkii piilossa rinnan alla edelleen suuri sydän.

Huomenna torstaina vietetään valtakunnallista vapaaehtoisten päivää. Päivä on mitä mainioin hetki pohtia, olisiko sinulla juuri nyt hyvä hetki osallistua lähimmäisten auttamiseen - ja ennen kaikkea missä muodossa.

Keskisellä Uudellamaalla toimiva Siskot ja Simot - luova välittämisen vapaaehtoisyhteisö on käynnistynyt parisen vuotta sitten Järvenpäästä ja laajentunut jo viiden kunnan alueelle. Toimintakonsepti on mahdollista laajentaa valtakunnalliseksi.

Vaikka Siskojen ja Simojen vapaaehtoistoiminta on profiloitunut pitkälti ikäihmisten auttamiseen ja huomioimiseen, yhteisö korostaa, että se ei ole heidän ainoa auttamisen muotonsa. 

Toiminnan ideologiaan kuuluu luovuus sekä kysyntään ja tarpeeseen vastaaminen. Vapaaehtoiset ovat toimineet myös kehitysvammaisten ja nuorten parissa.

Valtakunnallista vapaaehtoisten päivän päätapahtumaa vietetään huomenna Helsingissä, missä Vanhalla ylioppilastalolla esittäytyy reilut 80 erilaista vapaaehtoistyönmuotoa. 

Jos liikut siis pääkaupugissa tuolloin, poikkea katsomaan ja kyselemään. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kuten nuoret järvenpääläispojatkin huomasivat: jos on tahtoa auttaa, aina löytyy myös mahdollisuus.

Hyvää joulukuun keskiviikkoa ystävät!

vapaaehtoistoiminta

Valtakunnallinen vapaaehtoisten päivä on huomenna torstaina 3.12. 
Päivän päätapahtumaa, Vapaaehtoistoiminnan messuja  vietetään Helsingissä 
Vanhalla ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3) klo 13-18.
Vapaa pääsy.

PS. Arttu ja Juha kaipaa muutamaa aikuista ja nuorta mukaan palvelutalokierrokselleen.
Lähtisitkö seuraksi?
 Ilmoittaudu 10.12. mennessä: jarvenpaa@siskotjasimot.fi.

Kämpin riehakkaat juhlat

Rouva Sanan askeltaessa kultakauden taiteilijoiden jalanjäljillä (joita ei voi muuten välttää asuessa niiden keskellä), ajatukset harhautuvat usein miettimään, miten aikalaiset ovat reilut sata vuotta sitten eläneet (saman tunteen koen myös Kolilla - jostain kumman syystä -, mutta siitä ei tässä tänään sen enempää).

Mietin, miten Sibelius on keppiinsä nojaten ja silinterihattua nostaen kulkenut hiekkatien reunaa, joka kulkee nyt suunnilleen nykyisen kävelytien kohdalla.

Miten Halosen Pekka on huiskutellut Tuusulanjärven yli öljylampullaan Järnefeltin Eerolle, Sibbelle ja Ahon Juhanille, että "ohoi, sauna on lämmin - sopii tulla kylpemään"

Ja että mitä saunanlauteilla on oikein lopulta raatattu.

Siksi en voi kuin ihastella Keski-Uudenmaan teatterin kultakauden taiteilijoiden elämää valottavaa näytelmäsarjaa, joka jatkuu nyt Symposion-esityksellä. Se on todellinen kulttuuriteko - semminkin, kun:

a) teatterilla on taitoa ja osaamista, vaikka muille jakaa ja

b) SHG150 eli Sibeliuksen, Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan yhteinen vuoden mittainen 150-vuotisjuhlavuosi huipentuu joulukuussa Sibeliuksen syntymäpäivään.

KUT
Axel Gallen (Jari Pahkin-Hämäläinen, vas.), Pekka Halonen (Seppo Halttunen) ja Jean Sibelius (Heikki Lund)
kokoontuvat juhlimaan Symposion-taulun 10-vuotisjuhlaa, kun Tekla Hultin (Anna-Leena Sipilä) keskeyttää juhlat.
(Kuva: KUT)
Symposion-näytelmässä eletään keskellä kuohuvaa vuonna 1904. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov on juuri murhattu senaatin portaikkoon ja Venäjä on tiukentanut otteittaan Suomesta.

Monille suomalaisille tärkeistä erityisvapauksista on luovuttu tai niitä on kiristetty. Niiden mukana kyytiä on saanut Päivälehti, joka on lakkautettu.

Pekka Halonen (Seppo Halttunen), Jean Sibelius (Heikki Lund) ja Axel Gallen (Jari Pahkin-Hämäläinen) kokoontuvat Kämppiin viettämään riehakkaita juhlia Symposion-taulun 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Vaan kuinkas käykään, kun Tekla Hultin (Anna-Leena Sipilä), toimittaja ja Suomen ensimmäinen naistohtori - muun muassa -, saa vihiä, että herrat ovat koolla. Hän änkeää itsensä naisilta... no, jos nyt ei ihan tyystin kiellettyyn niin ainakin ei-sallittuun tilaisuuteen.

Näytelmän käsikirjoituksesta vastaa Sibbeä näyttelevä Heikki Lund, jonka sormien kautta on kulkenut myös teatterin ikisuosikki, jo reilut 10 vuotta teatterin ohjemistossa ollut, Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämään paneutunut Yksi laulu ylitse muiden. 

Jotenkin se tämä rouva aina vain nauttii näistä esityksistä. Oman lisän Symposionin tunnelmaan tuo Yksi laulu ylitse muiden -näytelmästä tuttu esitysestradi, Halosenniemen valtaisa, tunnelmallinen ateljee. 

Nyt ei ole Kämpissä vaan keskellä ihka aitoa ateljeekotia, ja uskotko, kun sanon, että siellä sielu lepää.

No, ainakin rouvaa uskovat ne uskolliset KUT:n teatterinkävijät, jotka varasivat edelliset esitykset loppuun. 

Symposionin lisäesitysten paikat myydään juuri nyt!

KUT
(Kuva: KUT)

Symposion Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa
Halosenniemessa (Tuusulan Rantatie) ti 8.12. sekä su 24.1. alkaen. 
pe 23.9. ja su 25.9. klo 18 sekä ke 7.12. ja  su 11.12. klo 18.

Lisätiedot ja lippuvaraukset www.kut.fi.


Rouva Sana näki Symposionin kutsuvieraslipulla.

Aloha Suomen kansa, joka pimeässä vaeltaa

Kun keski-ikäiset bloggaajat kutsutaan pikkujoulun viettoon, siitä ei voi syntyä muuta kuin räiskyviä keskusteluja herkkuruoan äärellä, hersyvää naurua ja loputon määrä lämpimiä halauksia.

Ja uskotko jos Rouva Sana paljastaa, että pääosin alkoholittomien juomien turvin?

Kokomo Tikibar

40+blogit

Kokomo Tikibar

40+blogit
Kokomo TikiBar & Roomin ravintolapäällikkö Sari Hämäläinen ja keittiömestari Juhani Hietala kertoivat, että
ravintolan Zombie-drinkille on haettu poikkeuslupa. Drinkissä on alkoholia neljän senttilitran sijaan kuusi senttilitraa.

Tiesitkö muuten, että yllä olevan kuvan tiki-ruoka on alkuperältään havajilaista ja polynesialaista ruokaa, jossa voi olla myös aasialaisia vivahteita?

No ei Rouva Sanakaan tiennyt ennen kuin bloggaajakollega Lumo Lifestyle valotti ruoan taustaa.

Lumo Lifestylen mukaan maailman ensimmänen tiki-ravintola avautui vuonna 1934 Yhdysvaltoihin. Ravintoloiden suosio kasvoi, kun Tyynellämerellä palvelleet sotilaat verestivät niissä muistojaan ja eksotiikan kaipuutaan.

Niin tai näin, tiki-ruoasta joka tapauksessa povaillaan ensi vuoden ruokahittiä.

Kokomo Tikibar


bloggaajatapahtuma

Olen kehunut  Helsingissä sijaisevan Kokomo TikiBar & Roomin drinkkejä (vaikka en millään muotoa mikään dinkkihai olekaan, kaikkea muuta) jo moneen otteeseen, ja kehunpa nyt vielä toisen kerran. Aiheesta nimittäin.

Jos löydät maamme rajojen sisäpuolelta hintalaatusuhteeltaan hulppeamman drinkin (alkoholillisen tai alkoholittoman, ihan sama), laitapa minullekin tiedoksi.

Ei taida meinaan ihan heti löytyä. Tämän ravintolan drinksulistan tuotteet ovat vain aavistuksen oluttuopposta tyyriimmät, mutta niiden maku ja näkö...

Mutta hei, nyt tää rouva lähtis niinku pikkujoulujen viettoon ja palais takas taajuudelle taas ensi viikolla.

Aloha!
Rouva Sana
Bloggaajakaimat: Kristallikimara ja Rouva Sana.
(Kuva: Beach House Kitchen)

Kuvat ovat 40+blogit-portaalin bloggaajilleen järjestämästä pikkujoulusta 
Kokomo TikiBar & Roomissa Helsingissä.