Yhdessä vuoteen uuteen - vanhuskalenteri tärkeän asian puolesta

Isoäiti. Isoisä.

Mummu, mummo, mumma, famu.

Vaari, pappa, faffan.



Rakkaalla isovanhemmalla on monta nimeä.

Mitä sinä muistat ihmisestä tärkeän nimen takaa?


"Isoäiti oli teräsmummo. Hän piti omaa huushollia yksin pystyssä, eikä valittanut koskaan mistään. Ei edes silloin, kun olisi ollut pienesti syytäkin; kuten vaikka silloin, kun hänen terveytensä alkoi pettää. 

Isoäiti aina nauroi vain, oli tietoinen maailman tapahtumista, ja hänen muistinsa leikkasi kuin partaveitsi.

Isoäiti keitti lihakeittoa, ja kahvi oli aina pannussa keitettyä. Kahvit juotiin tuvan puolella pienistä ruusukupeista, joilla oli aluslautaset.

Kylässä ollessani tehtäviini kuului kattaa. Ladoin kerran sylin täyteen kuppeja ja lautasia, enkä uskonut, kun isoäitini sanoi, että tuossa käy vielä huonosti

Matkalla köökista tuvan puolelle pudotin yhden ruusukupeista ja se hajosi lattialle kymmeniksi palasiksi. Isoäiti mulkaisi minua, ja oli hiljaa. Silloin häntä ei naurattanut.

Isoäidin luona kesät olivat aina helteisiä, ja maalla tehtiiin heinätöitä. Vanhan Massey Fergusonin lavan kyydissä aivastutti. 

Kesälomien parhainta hupia oli käydä isoäidin mukana kanalassa. Kanat olivat vikkeliä eläimiä, ja isoäiti kunnioitti niitä. Kanalassa piti olla hissukseen, isoäiti sanoi. Kanala oli kanojen koti.

Isoäidillä oli pitkät hiukset, ja hän letitti ne saunan jälkeen. Isoäiti käytti puusta veistettyä kävelykeppiä ja usein housuja. Aikuisena ymmärsin, että hän toi mieleen Venny Soldan-Brofeldtin. Heissä oli paljon samaa.

Isoäidillä ei ollut harrastuksia, sillä arki vei hänen kaiken aikansa. Hän kuitenkin tykkäsi käydä bingossa. Palkintoina hän voitti paljon pannukahvia ja joskus joulukinkun. 

Joululahjaksi hän toivoi ässäarpoja, sillä koskaan ei voinut tietää, mikä arpa voittaa.

Nyt isoäitiä ei enää ole. Mutta hän on elää yhä: kuvissa ja tarinoissa, minun muistoissani."



Valtakunnalliselta Siskot ja Simot - luovan välittämisen yhteisöltä on ilmestynyt uunituore Yhdessä-seinäkalenteri. Kalenteri on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden hanketta.

Yhdessä on tiettävästi historian ensimmäinen suomalaisia vanhuksia kuvaava ja Suomi 100 -hankkeen ainoa seinäkalenteri.

Yhdessä-seinäkalenteri paitsi kunnioittaa Suomi 100 -juhlavuoden teemaa Yhdessä, se on myös hatunnosto ja kiitos Suomessa asuville vanhuksille ja ikäihmisille.

Siskoista ja Simoista perustellaan, että kunnia maamme hyvinvoinnin perustan rakentamisesta kuuluu vanhuksille. Heistä valtaosa asuu nyt palvelutaloissa, erilaisissa laitoksissa tai avustettuna omassa kodissa.

Osin unohdettuna.

Väitetään, että jopa 40 prosenttia yli 85-vuotiaista vanhuksista kokee yksinäisyyttä, asumismuodosta riippumatta.

Positiivinen ja myönteinen Yhdessä-kalenteri muistuttaa, että elämä jatkuu eläkkeelle pääsyn jälkeenkin. Se tuo vanhukset osaksi meidän arkeamme, ja muistuttaa, että heitä ei saa unohtaa.

Meistä jokainen on joskus vanhus.

Kalenteri esittelee tarinoin muun muassa 100-vuotiaan rakennusmestarin Aleksanterin, 94-vuotiaan lotan Sirkka-Liisan ja 86-vuotiaan, aktiivista elämää edelleen elävän merimiehen Eeron.

Sekä seuralaiskissa Sannin, joka tekee välittämisenkeikkoja 84-vuotiaan Inkerin luo.

12 kuukautta, 12 tarinaa, 11 vanhusta plus yksi kissa.

Yhdessä-kalenterin tuotto ohjataan lyhentämättömänä Siskot ja Simot -yhteisön koordinoimaan valtakunnalliseen Kiitosjuhla-hankeeseen: asumismuodosta riippumatta oleville vanhuksille suunnattuun juhlaan syksyllä 2017.















Yhdessä-kalenterista tulee hyvä mieli - kokonaiseksi vuodeksi.

Yhdessä-seinäkalenteri  sopii erinomaisesti pukinkonttiin ystäville, läheisille 
ja yritysten yhteistyökumppaneille.
Yhdessä-seinäkalenteri on myynnissä 
Siskot ja Simot -yhteisön verkkosivuilta löytyvässä verkkokaupassa
sekä paikallisyhteisöjen eri myyntipisteissä. 
Katso tarkemmat tiedot verkkosivuilta.



Yhteistyössä Siskot ja Simot: Rouva Sana on saanut kalenterin lahjoituksena.



6 kommenttia

  1. Kaupunkimummi teki maailman parhaat lihapullat ja osasi virkata vaikka mitä, esim. Dingo-hanskan mulle :)
    Maalla oleva mummi opetti miten pelkuri (eli minä) saa kalan irti koukusta ja antoi aina liikaa jätskirahaa ja oli ihan yllytyshullu :) Voi taivas, mitä muistja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heii, ihania muistoja <3. Ihan huippuihania. Mummit rulettaa <3.

      Poista
  2. Aiheeseen liittymättömästi tulin vain pikaisesti huikkaamaan, että Blogger Recognition Award -postaus on nyt julkaistu Yrtteilyjä -blogissa. Vielä kerran: lämmin kiitos Rouva Sana! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa, kiitos sinulle Yrtteilijä <3. Olet tunnustuksesi ansainnut!

      Poista
  3. Ihana kirjoitus! Minun mummoni pelasi pasianssia. Ja hän osasi povata. Hän povasi aina minulle hyviä asioita tapahtuvaksi. Paljon muutakin hän osasi, mutta nuo kortit ovat jääneet niin elävästi mieleen.
    Herttasydämen nostan sinulle! Korteista ihanimman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen mummo ja vaari ansaitsee hetken muistelon, ja jokainen joukossamme oleva herttasydämen <3.

      Kiitos ihana Tuula <3.

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!