Suomalaisen kulttuurin taustavaikuttaja: Elisabeth Järnefelt

Rouva Sana tykkää oman kotikaupunkinsa Järvenpään taidemuseon raikkaasta ja jollakin tapaa usein aika poikkeuksellisesta tavasta lähestyä omia näyttelyaiheitaan.

Valitaan teema ja sen joukosta poimitaan ajatusmyrskyn jälkeen aihe, joka ei nousisi ehkä muutoin ihan ensimmäisenä mieleen.

Järvenpään taidemuseo juhlisti oman säveltäjämestarinsa Jean Sibeliuksen valtakunnallista merkkivuotta taannoin aiheella, jonka moni muu museo olisi varmasti hyllyttänyt.

Säveltäjän ja Ainolan elämää valotettiin emännän Aino Sibeliuksen kautta.

Remontin jälkeen avautunut Järvenpään taidemuseo juhlistaa 100-vuotista Suomea, ei Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä löytyvien merkkitaiteilijoiden vaan kas, Elisabeth Järnefeltin kautta.

Järvenpään taidemuseo

Ja miten se juhlistaakaan.

Tämä näyttely vaatii lähes pakosta kaksi visiittiä museoon.

Taas kerran.

Suomalaisen kulttuurin syntyä voi tuskin esitellä mainitsematta kertaakaan nimeä Elisabeth Järnefelt.

Hän oli monella tapaa keskeinen persoona suomalaisen taiteen ja itsenäistymisen kehittymisessä sekä keskiuusmaalaisen taiteilijapiirin tukemisessa reilut 100 vuotta sitten.

Kuten Järvenpään taidemuseosta todetaan: moni kulttuurimies kalpenee ansioillaan Elisabeth Järnefeltin (1839-1929) rinnalla.

Jotain merkillistä pietarilaista syntyperää olevassa Elisabethissä (omaa sukua Clodt von Jürgensburg) ja sittemmin hänen naimassaan suomalaisessa Alexander Järnefeltissä ja heidän muodostamassaan perheessä oli.

Järvenpään taidemuseo
Elisabeth Järnefeltin nimeä kantavassa näyttelyssä on lukuisa määrä taideteoksia,
kuten Eero Järnefeltin äidistään tekemiä maalauksia,
mutta varsinainen taidenäyttely se ei ole. Esillä on mittava joukko myös muuta esineistöä.

Perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, joista valtaosa tuli kuuluisaksi joko oman taiteen tekemisestä tai sen voimakkaasta tukemisesta ja taustavaikuttajana toimimisesta.

Perheen vesasta Eerosta tuli Järvenpäässä valtaosan elämäntyöstään tehnyt kuvataiteilija, Kasperista kielenkääntäjä ja kriitikko, Armaasta säveltäjä ja Ainosta säveltäjämestaripuolisonsa Jean Sibeliuksen voimakas tukija.

Aivan kuin tässä ei olisi ollut kytköksiä Tuusulanjärven rannoille ja suomalaiseen kulttuuriin vaikuttamiseen jo tarpeeksi, myös kirjailija Juhani Aho sai Elisabeth Järnefeltiltä tukun voimakkaita vaikutteita.

Elisabeth tunnettiin aikuisiällään vahvana tolstoilaisuuden kannattajana, jonka mukaan ruumiillinen työ ja oman työn kunnioittaminen ovat merkkejä onnellisesta elämästä. Hän vaali periaatteitaan erityisesti asuessaan Lohjalla.

Ahon arvellaan syttyneen ruumiillisen työn ihannointiin juuri Elisabeth Järnefeltin esimerkistä.

Järvenpään taidemuseo
Kirjailija Juhani Aho kuului Elisabeth Järnefeltin lähipiiriin.


Elisabeth Järnefeltin vaikutus suomalaiseen kulttuuriin alkoi kuitenkin jo ennen hänen muuttoaan Suomeen. Perheen kieleksi valikoitui Venäjällä suomi, jota voimakkaana naisasialiikkeen vaikuttajanakin tunnettu Elisabeth myös itse opiskeli.

Elisabethin vaikutuksella (tai hänen ansiosta) perheeseen syntyi suomenmielinen kirjallisuus- ja kulttuuripiiri, jonka jäsenet koostuivat perheen jälkikasvusta ja heidän ystävistään.

Pietarissa alkaneen piirin sanotaan vaikuttaneen osaltaan lopulta koko suomalaisen kultakauden ja kansalliseksi kuvastoksi taipuneeseen taiteeseen.

Järvenpään taidemuseo

Elisabeth Järnefelt - vapaasti ajatteleva nainen -näyttely Järvenpään taidemuseossa on kattava leikkaus omaa nimeään kantavan kulttuuripersoonan elämään.

Se koostuu paitsi taideteoksista ja valokuvista, mutta myös suuresta määrästä erilaista esineistöä, joiden äärellä viipyily vaatii kävijältään hetken, jos toisenkin.

Näyttely kuvaa erinomaisella tavalla, kuinka venäläisestä aatelisneidosta tuli vähitellen koko suomalaisen kulttuurin keskeinen vaikuttaja ja merkkihenkilö.

Elisabeth Järnefelt eli ja vaikutti aikana, jolloin naisen asema, ilmaisunvapaus ja rooli mielipidevaikuttajana eivät olleet millään muotoa itsestään selvyyksiä.

Silti hän onnistui vakuuttamaan kuulijansa.

Naisasianaisista toisen, Minna Canthin tiedetään todenneen Elisabeth Järnefeltistä, että hän oli vapaa kaikista ennakkoluuloista, tavoista, tottumuksista sekä ihmisten ja mielipiteiden orjuudesta.

Canthin mukaan Elisabeth Järnefelt uskalsi olla todellinen.

Järvenpään taidemuseo

Elisabeth Järnefelt - vapaasti ajatteleva nainen 1.10. asti
Järvenpään taidemuseossa (Kirjastokatu 8, Järvenpää).
Lisätiedot www.jarvenpaa.fi/taidemuseo.


Rouva Sana näki näyttelyn kutsuvierastilaisuudessa.


4 kommenttia

  1. Vahva ja aikaansaava nainen. Enpä tiennytkään, että hänellä oli noin monta lasta. Aikamoiselta supernaiselta kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No supernainen todellakin, Outi :). Ja se tässä näyttelyssä hieno puoli onkin, että se avaa suurelle yleisölle aika tavalla tuntematonta - mutta silti merkityksellistä - kulttuuripersoonaa.

      Upeaa, että niin kuin blogissa juttuaiheiden myös museoidda näyttelyaiheiden valinnassa ei päädytä aina siihen, mikä voisi olla ilmeisin vaihtoehto. Jälleen kerran siis onnistunut näyttelyaihe (ja sen toteutus) Järvenpään taidemuseolta. Kävijä nauttii!

      Poista
  2. Woow mikä NAINEN isolla N:llä on Elisabeth ollut, miten niin vähän hänestä olenkaan aiemmin kuullut. Täytyypä vierailla tuolla näyttelyssä ja tutustua häneen paremmin. Kiitos taas vinkistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eikö vain :). Yksi blogipostaus ei anna edes mahdollisuutta käydä läpi kaikkia tämän voimanaisen ansioita.

      Huiminta on, että Elisbeth Järnefelt vaikutti puolihuomaamattomasti myös keskiuusmaalaiseen kulttuuriin 1800-1900-lukujen taitteessa. Käypä ihmeessä tutustumassa tähän näyttelyyn Sari <3!!

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!