Bloggaamiseen liittyy viisi työvaihetta

Blogikirjoituksen viisi työvaihetta: blogikirjoituskoulu, osa 8

Posted on Posted in Blogikirjoituskoulu

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa kirjoittaa blogikirjoitusta. Yleensä bloggaajan kirjoittamisprosessi noudattaa kuitenkin rutiininomaista peruskaavaa, joihin liittyy keskimäärin viisi erilaista työvaihetta. Rutiinit eivät huonosta. Ne varmistavat, että blogikirjoitus on huolella laadittu.

Bloggaajat rutiineja ohjaa lähes poikkeuksetta kaksi ominaista piirrettä: ideoitko ja kirjoitatko aihe vai kuva edellä. Molemmat ovat yhtä hyviä ja käyttökelpoisia keinoja. Pääasia, että syntynyt lopputulos vastaa tavoitteitasi. Etene siis itsellesi luontevimmin rutiinein.

Pelkkä blogiaihe ei koskaan riitä

1. Jutun ja näkökulman ideoiminen

Jos et ole ideoinut jutun aihetta ja aiheen näkökulmaa, se tapahtuu aina ensin. Ennen kuin aloitat kirjoittamisen, työvaihe numero yksi on näkökulman ideoiminen. On aivan sama, mietitkö aihetta ilman kuvaa vai onko sinulla kuva, jonka ympärille rakennat tarinaa, mieti juttusi aihe ja näkökulma.

Jos teet bloggaajan työsi järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti, ideoit juttujesi aiheita etukäteen ja valitset niistä sopivimmat. Näistä on puhuttu blogikirjoituskoulun osissa neljä ja viisi sisältösuunnitelman ja aiheiden ideoinnin yhteydessä.

Jos aloitat aina, joka ikinen kerta bloggaamistyöhön ryhtyessäsi täysin tyhjältä pöydältä eli ryhdyt vasta kirjoittamisprosessin alussa pohtimaan, mistä tänään blogataan, väitän, että takkisi on pian tyhjä ja sinusta on puhti poissa. Semminkin, jos ydinosaamisesi kärki on jossain muussa kuin bloggaamisessa ja sinulla on leipätyö, joka odottaa blogin ulkopuolella. Ideoi siis juttuja aina varastoon. Asiasta puhuttiin perusteellisemmin blogikirjoituskoulun osassa viisi.

Pelkkä juttuidea ei kuitenkaan koskaan riitä. Sille pitää ideoida vielä näkökulma. Lähes aiheesta kuin aiheesta voit kirjoittaa useasta eri näkökulmasta, ja jutun luonne muuttuu näkökulman mukaan.

Annan esimerkin. Joulu tulee joka vuosi, mutta perinteikkäästä ja joka vuosi kovin samanlaisesta juhlapyhästä ei kirjoiteta missään joka vuosi täsmälleen samasta näkökulmasta, täsmälleen samanlaisesti. Tai jos kirjoitetaan, juttujen välissä on monta vuotta. Ja jos kirjoitetaan, päätös on itsensä kampeamista siitä, missä aita on todellakin kaikkein matalin, ja herättää kysymyksen, miksi ylipäätään blogata.

Näkökulman huolellisella miettimisellä varmistat, että juttusi on ajankohtainen, aikaan sopiva, merkityksellinen ja kiinnostava. Lukija viihtyy juttusi parissa ja kokee sen lukemiseen käytetyn ajan itselleen merkitykselliseksi. Ei ole siis se ja sama, mistä kirjoitat. Näkökulmaa valitessasi mieti aina lukijoitasi ja juttusi julkaisuajankohtaa.

Tee tarvittavat lisätyöt

2. Taustatyö ja materiaalin kerääminen

On blogijuttuja, jotka syntyvät pelkillä istumalihaksilla ja sitkeällä kirjoitustyöllä, ja on blogijuttuja, joita on mahdoton kirjoittaa ilman taustatyötä. Jos juttusi vaatii perehtymistä, varaa siihen riittävä määrä aikaa.

Taustatyö voi olla haastatteluita, erilaisia käyntejä, materiaalin tilaamista, keräämistä ja siihen tutustumista (johon voi vierähtää materiaalista riippuen pitkäkin aika) jne. jne. Materiaalin keräämiseen kuuluu myös mahdollisen kuvituksen tilaaminen silloin, kun et käytä omia kuviasi. Tee siis sekin jo tässä vaiheessa. Käytä tähän työvaiheeseen sen tarvitsema aika.

Mikään ei ole tylsempää kuin blogijuttu, josta kuultaa näyttöruudun toiselle puolelle, kuinka kirjoittaja ei ole perehtynyt aiheeseensa, hän ei tunne sitä, juttu on roiskaistu kiireessä ja faktat ovat pahimmassa tapauksessa puutaheinää. Usko tai älä, nämä kaikki näkyvät lukijalle. Lukijaa kannattaa arvostaa.

Jos et bloggaa kuva edellä, viimeistään tässä vaiheessa suunnittele jo juttusi kuvitusta. Pohdi, miten aiot kuvittaa juuri tämän nimenomaisen jutun.

Nyt pääset kirjoittamaan ja kuvittamaan

3. Jutun kirjoittaminen

Kun olet ideoinut jutullesi näkökulman, hahmotellut sen kuvituksen ja tehnyt tarvittavan taustatyön, alkaa varsinaisen blogijutun kirjoittaminen. Hienoa on, jos voit jakaa kirjoittamisprosessin useaan eri osaan, ja mieluusti nukkua juttusi kanssa yön yli.

Jos sinulla ei ole hovilukijaa, juttu paranee lähes poikkeuksetta, kun voit ja ehdit haudutella sitä tovin. Seuraavana päivänä huomaat lähes poikkeuksetta kaikki ne kielelliset ja rakenteelliset kömpelyydet ja suoranaiset kirjoitusvirheet, joita et ensimmäisenä kirjoituspäivänä omasta tekstistäsi erota. Pyri siihen, että et koskaan joutuisi julkaisemaan juttuasi lennosta, suoraan ensimmäisen version kirjoittamisen jälkeen.

4. Jutun kuvittaminen

Tässä vaiheessa päätät viimeistään jutulle kuvituksen, jos et ole sitä tätä ennen tehnyt. Jos olet ottanut kuvasi itse, on aika valita juttuun päätyvät kuvat ja käsitellä ne. Jos käytät ulkopuolisia kuvia, valitse niistä sopivimmat. Juttujen kuvittamisesta keskusteltiin enemmän muutama jakso taaksepäin osassa kuusi.

Jutun kuvittamiseen kuuluu myös kuvien määrän valitseminen sekä kuvien paikan päättäminen blogijutussa. Kuvia ei tule roiskia juttuun miten sattuu vaan niilläkin tulee olla pohdittu järjestys. Nokkelimmat bloggaajat kertovat kuvillaan juttuun liittyvää rinnakkaistarinaa.

Joskus blogijuttu voi koostua lähes tai kokonaan kuvista. Varsinkin jos omaat visuaalista silmää ja tykkäät blogata kuva edellä, se on varsin mainio keino. Mutta silloinkin kuvilla tulee olla selkeä punainen lanka ja näkökulma. Et siis välty listan ensimmäisen kohdan pohdinnalta.

Älä julkaise juttua koskaan ilman tarkistamista

5. Jutun tarkistaminen

Blogijuttua ei tule koskaan julkaista lennosta, sellaisenaan ensimmäisen version jälkeen. Juttu on vain harvoin silloin valmis. Kun tarina on viilattu loppuun, olet todennäköisesti nukkunut yön tai kaksi ja muokannut sen jälkeen tekstiä uusiksi, ja olet valinnut sopivan kuvituksen ja liittänyt kuvat juttuun.

Tämän jälkeen seuraa koko juttupaketin tarkistaminen. Jos omistat hovilukijan, hyödynnä häntä viimeistään tässä vaiheessa.

Bloginjutun tarkistusvaiheessa kiinnitä huomio ainakin näihin asioihin:

  • otsikointi: onko otsikkosi tarpeeksi naseva ja houkutteleeko se lukemaan
  • jutun rakenne: toimiiko juttu rakenteellisesti, onko jotain liikaa tai liian vähän, pitääkö joidenkin kappaleiden paikkaa vaihtaa tai jopa poistaa
  • jutun rytmi: miltä juttusi kuulostaa, soljuuko se eteenpäin jouhevasti ja luonnollisesti
  • kuvitus: toimiiko kuvitus, kertooko se omaa tarinaansa, ovatko kuvat laadullisesti mallikkaita, sopivatko ne jutun aiheeseen
  • oikoluku: tarkista jutun kielellinen asu ja kirjoitusvirheet
  • kuvatekstit: kaikki kuvat eivät vaadi kuvatekstiä, mutta kun sellaisia käytät, älä unohda tarkistaa niitä
  • kuvalähteet: kun kuvalähde tulee mainita, tarkista, että olet tehnyt sen
  • faktat, nimet ja lähdelinkit: faktojen tulee ylipäätään olla paikkansa pitäviä, tarkista, että nimet on oikein kirjoitettu ja että lähdelinkit vievät oikeaan paikkaan

Näistä listan aiheista on runsaasti lisää Bloggaajan käsikirjassa.

Liity mukaan Minustako bloggaaja? -Facebook-ryhmään

Jos kaipaat bloggaamiseesi vertaistukea, liity mukaan Sisältötoimisto Rouva Sanan ja Bloggaajan käsikirjan yhteiseen Minustako bloggaaja? – suljettuun Facebook-ryhmään. Ryhmä toimii tukenasi kirjoittamisessa ja bloggaamisessasi – myös blogikirjoituskoulun päättymisen jälkeen.

Bloggaajan käsikirja tarjoilee sinulle tuhdeimman tietopaketin bloggaamisesta

Kaipaatko tuhdimpaa blogitietoutta? Löydät kattavimmat ja perusteellisimmat ohjeet ja näkökulmat blogin perustamiseen keväällä ilmestyneestä Minustako bloggaaja? – Bloggaajan käsikirja -tietokirjasta (Minna Luoma, Rouva Kustannus). Kirjassa on myös runsaasti sellaista bloggaamisen perustietoutta, joka ei blogikirjoituskouluun sisälly. Löydät Bloggaajan käsikirjan myynnistä kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista kautta maan sekä Rouva Kustannuksen verkkokaupasta. Lue lisää Bloggaajan käsikirjasta.

Jaa ja käy tykkäämässä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *