Rakentava palaute on bloggaajalle tärkeää

Palaute on bloggaajan vitamiinia: blogikirjoituskoulu, osa 11

Posted on Posted in Blogikirjoituskoulu

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Blogikirjoituskoulun viimeisessä osassa puhutaan palautteesta: mitä rakentava palaute on ja miksi sillä on merkitystä, erityisesti, jos sitä ei koskaan saa.

Jos omistat henkilökohtaisen hovilukijan, siis henkilön, joka on valmis pyyteettömästi lukemaan edes osan kirjoittamistasi jutuista ja antamaan niistä rakentavaa palautetta, olet ainutlaatuisessa tilanteessa. Hyödynnä häntä, ja samalla arvosta ja palkitse hovilukijasi.

Totuus kuitenkin on, että vain harvalla bloggaajalla on joku, joka lukisi edes joskus omia blogitekstejäsi ja antaisi niistä palautetta. Se on sääli, sillä rakentava palaute on eräs ainoista keinoista kehittää omaa ilmaisuaan ja kirjoittamista – eli siis bloggaamista.

Kommentit eivät ole sama asia kuin palaute

Palautteella ja palautteella on eroja. Valtaosa blogiin tulevista kommenteista on vuorovaikutusta, jotka ovat bloggaajan työn sokeri ja suola, mutta jolla ei ole kirjoittajaa kehittävän palautteen kanssa mitään tekemistä.

Blogin kommenttiosiosta on tullut pikemminkin eräänlainen virtuaalinen vieraskirja: kommentteihin jätetään viesti merkiksi vierailusta blogista. Kommenteissa harvoin keskustellaan rakentavasti itse jutusta vaan jutellaan yleensä niitä näitä blogin aiheesta – tai aiheen vierestä.

Kaikella tällä ei ole merkitystä silloin, kun puhutaan rakentavasta palautteesta. Merkki vieraskirjassa on lukijalta ehdottomasti kaunis ja palkitsevakin ele, mutta omassa työssään se ei vie bloggaajaa eteenpäin.

Rakentava palaute keskittyy aina siihen, mikä kirjoittajan tekstissä toimii ja mikä ei toimi. Palautteen antaja perustelee omat väitteensä ja ajatuksensa. Perustelut ovat yksityiskohtaisia ja täsmällisiä. Parhaimmillaan ne sisältävät ratkaisuehdotuksen.

Jos teksti maistuu, tuoksuu, tuntuu tai näyttää joltakin, palaute sisältää tunteeseen liittyvän havainnon, mutta ei sen tulkintaa. Rakentava palaute ei keskity tekstin kirjoittajan persoonaan vaan aina sisältöön, itse tekstiin.

Suuri osa ei palautteesta tykkää
-miksi?

Paradoksaalista kyllä, suuri osa bloggaajista ei kaipaa, eikä suin surmin edes halua jutuistaan palautetta. Sen on tulkittu liittyvän bloggaajien yleiseen kainouteen sekä uskalluksen ja rohkeuden puutteeseen.

Useat kirjoittamisen ohjaajat ovat todenneet, että kirjoittajat haluavat mieluusti kuulla omista kirjoituksistaan vain positiivisia ja miellyttäviä palautteita. Sama pätee myös bloggaajiin. Se on sääli.

Rakentava palaute voi olla usein epämieluisaakin kuultavaa. Kukapa meistä haluaisi kuulla, mikä lukijan mielestä vaatii tarinassa parannusta. Sen kuuleminen vaatii bloggaajalta kanttia, rohkeutta ja vahvaa itsetuntoa.

Ei ole miellyttävää ottaa vastaan toisen ajatuksia siitä, mitä omassa luovassa työssä pitäisi tehdä paremmin tai parantaa. Silti, se on kuitenkin ainoa keino kehittyä ja edistyä omassa bloggaamisessa.

Rakentava palaute on buustia blogille

Palautteen saamiseen kannattaa kuitenkin satsata. Mitä enemmän omien tekstien ja kirjoittamisen parissa viettää yksin aikaa, sitä enemmän omalle sanataituroinnilleen sokeutuu. Ihan kiva ja ihan hyvä –kommentit eivät vie bloggaajaa yhtään eteenpäin. Kehityt kirjoittajana vain, kun kuulet, missä on sinulla on parannettavaa.

Meillä kaikilla on. Parannettavaa. Aina. Kahdenkymmenen työvuoden jälkeenkin. Siksi myös korjattavista asioista kannattaa olla bloggaajan kiinnostunut, ja kuunnella, mitä muut blogistasi ajattelevat.

Kiitos ja kuulemisiin!
– Tästä jatkaa Bloggaajan käsikirja

Hei, se oli nyt tässä: blogikirjoituskoulun aineistot päättyvät tähän osaan.  Jäitkö kaipaamaan vielä bloggaamisen osalta jotain? Haluaisitko syventää tietojasi? Blogikirjoituskoulu on vain pintaripaus siitä, mitä kaikkea bloggaaminen pitää sisällään.

Bloggaajan käsikirja jatkaa siitä, mihin blogikirjoituskoulu jäi – ja syventää  läpikäytyjä aineistoja. Kirjassa on mukana myös monta sellaista aihealuetta, joita ei tässä ole käsitelty lainkaan. Kurkkaa lisätietolinkit alta. Liity myös mukaan Minustako bloggaaja? -Fb-ryhmään, ja muista seurata Bloggaajan käsikirjaa myös Facebookissa.

Hyvää sisällöntuottamisen ja bloggaamisen matkaa!

Artikkelia on päivitetty huhtikuussa 2020.

Liity mukaan Minustako bloggaaja? -Facebook-ryhmään

Jos kaipaat bloggaamiseesi vertaistukea, liity mukaan Sisältötoimisto Rouva Sanan ja Bloggaajan käsikirjan yhteiseen Minustako bloggaaja? – suljettuun Facebook-ryhmään. Ryhmä toimii tukenasi kirjoittamisessa ja bloggaamisessasi – myös blogikirjoituskoulun päättymisen jälkeen.

Bloggaajan käsikirja tarjoilee sinulle tuhdeimman tietopaketin bloggaamisesta

Kaipaatko tuhdimpaa blogitietoutta? Löydät kattavimmat ja perusteellisimmat ohjeet ja näkökulmat blogin perustamiseen keväällä ilmestyneestä Minustako bloggaaja? – Bloggaajan käsikirja -tietokirjasta (Minna Luoma, Rouva Kustannus). Kirjassa on myös runsaasti sellaista bloggaamisen perustietoutta, joka ei blogikirjoituskouluun sisälly. Löydät Bloggaajan käsikirjan myynnistä kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista kautta maan sekä Rouva Kustannuksen verkkokaupasta. Lue lisää Bloggaajan käsikirjasta.

Jaa ja käy tykkäämässä

3 thoughts on “Palaute on bloggaajan vitamiinia: blogikirjoituskoulu, osa 11

  1. Tyhmempää, turhenpaa ja pöhkö pää ei ole kuin bloggaaja. Se ei todellakaan ole ammatti se on itsensä tyrkyttämistä. En lue enkä arvosta.

    1. On ikävää, jos et ole löytänyt blogeista itsellesi mieluista luettavaa, ja arvotat sen perusteella kaiken bloggaamisen samaan nippuun. Blogeja on olemassa niin monta erilaista kuin on bloggaajaakin. On hyviä ja varmasti huonompiakin. Kaikki blogit eivät ole omaa elämäänsä esitteleviä lifestyleblogeja.

      Henkilökohtaisesti minun on hyvin vaikea uskoa, että tarjolla ei olisi yhtään hyvää (mikä kenellekin nyt on hyvä) blogia. Lukijalla on onneksi aina vapaus valita: yhtään blogia ei ole pakko lukea. Totuus kuitenkin on, että blogeja luetaan ja niitä tarvitaan.

      Parhaimmillaan blogi on kuin hyvin laadittu aikakauslehti. Johonkin tiettyyn aihepiiriin keskittynyt. Aika usein moni suomalainen hyödyntää käsityö-, puutarha- tai vaikkapa matkailublogeja etsiessään tietoa verkosta (ilmaiseksi) ilman, että juuri tiedostaa lukevansa juuri sillä hetkellä blogia.

      Verkkotarjonta olisi aika köyhää myös vaikkapa ilman ruoka-aiheisia blogeja ja ruokabloggaajien ammattitaitoa. En suin surminkaan nimittäisi heidän kaikkien osaamistaan turhaksi tai pöhköksi – tai ammattitaidottomaksi. Monet edellä mainitut blogit korvaavat jo alan tietokirjoja.

      On olemassa kaksi tapaa blogata: harrastukseksi (joista huom! osa bloggaa myöhemmin työkseen ja heistä vain saa osa, ja aika usein vain osan, tulovirrastaan bloggaamisesta: Suomessa erittäin harva elää siis pelkästään bloggaamisella) tai markkinointi- ja brändäämistarkoituksessa. Jälkimmistä keinoa käyttävät yrittäjät, asiantuntijat ja yritysen markkinointi- ja viestintäosastot, kun he jakavat aiheesta kiinnostuneille tietoa omasta alastaan ja asiantuntijuudestaan ilmaiseksi. Heitäkään, alansa bloggaavia asiantuntijoita, en ihan heti menisi nimittämään turhaksi itsensä tyrkyttämiseksi vaan päinvastoin.

      Tämänkin blogin kautta lukijat saavat halutessaan ilmaiseksi asiantuntijan laatimaa, bloggaamiseen liittyvää tietoa ja kurssimateriaalia, josta konkreettiselle kurssille osallistuttaessa pyydetään jopa kolminumeroisia summia. Olipa se sitten pöhköä tahi ei.

      Jos on, lukijalla on aina vapaus valita. Blogikirjoituksia ja niissä jaettavaa materiaalia ei ole onneksi kenenkään pakko hyödyntää. Suurin osa kuitenkin käyttää niitä hyödykseen ja ilokseen. Juuri siten kuin blogit on tarkoitettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *