Rakentava palaute on bloggaajalle tärkeää

Palaute on bloggaajan vitamiinia: blogikirjoituskoulu, osa 11

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Blogikirjoituskoulun viimeisessä osassa puhutaan palautteesta: mitä rakentava palaute on ja miksi sillä on merkitystä, erityisesti, jos sitä ei koskaan saa.

Jos omistat henkilökohtaisen hovilukijan, siis henkilön, joka on valmis pyyteettömästi lukemaan edes osan kirjoittamistasi jutuista ja antamaan niistä rakentavaa palautetta, olet ainutlaatuisessa tilanteessa. Hyödynnä häntä, ja samalla arvosta ja palkitse hovilukijasi.

Totuus kuitenkin on, että vain harvalla bloggaajalla on joku, joka lukisi edes joskus omia blogitekstejäsi ja antaisi niistä palautetta. Se on sääli, sillä rakentava palaute on eräs ainoista keinoista kehittää omaa ilmaisuaan ja kirjoittamista – eli siis bloggaamista.

Kommentit eivät ole sama asia kuin palaute

Palautteella ja palautteella on eroja. Valtaosa blogiin tulevista kommenteista on vuorovaikutusta, jotka ovat bloggaajan työn sokeri ja suola, mutta jolla ei ole kirjoittajaa kehittävän palautteen kanssa mitään tekemistä.

Blogin kommenttiosiosta on tullut pikemminkin eräänlainen virtuaalinen vieraskirja: kommentteihin jätetään viesti merkiksi vierailusta blogista. Kommenteissa harvoin keskustellaan rakentavasti itse jutusta vaan jutellaan yleensä niitä näitä blogin aiheesta – tai aiheen vierestä.

Kaikella tällä ei ole merkitystä silloin, kun puhutaan rakentavasta palautteesta. Merkki vieraskirjassa on lukijalta ehdottomasti kaunis ja palkitsevakin ele, mutta omassa työssään se ei vie bloggaajaa eteenpäin.

Rakentava palaute keskittyy aina siihen, mikä kirjoittajan tekstissä toimii ja mikä ei toimi. Palautteen antaja perustelee omat väitteensä ja ajatuksensa. Perustelut ovat yksityiskohtaisia ja täsmällisiä. Parhaimmillaan ne sisältävät ratkaisuehdotuksen.

Jos teksti maistuu, tuoksuu, tuntuu tai näyttää joltakin, palaute sisältää tunteeseen liittyvän havainnon, mutta ei sen tulkintaa. Rakentava palaute ei keskity tekstin kirjoittajan persoonaan vaan aina sisältöön, itse tekstiin.

Suuri osa ei palautteesta tykkää
-miksi?

Paradoksaalista kyllä, suuri osa bloggaajista ei kaipaa, eikä suin surmin edes halua jutuistaan palautetta. Sen on tulkittu liittyvän bloggaajien yleiseen kainouteen sekä uskalluksen ja rohkeuden puutteeseen.

Useat kirjoittamisen ohjaajat ovat todenneet, että kirjoittajat haluavat mieluusti kuulla omista kirjoituksistaan vain positiivisia ja miellyttäviä palautteita. Sama pätee myös bloggaajiin. Se on sääli.

Rakentava palaute voi olla usein epämieluisaakin kuultavaa. Kukapa meistä haluaisi kuulla, mikä lukijan mielestä vaatii tarinassa parannusta. Sen kuuleminen vaatii bloggaajalta kanttia, rohkeutta ja vahvaa itsetuntoa.

Ei ole miellyttävää ottaa vastaan toisen ajatuksia siitä, mitä omassa luovassa työssä pitäisi tehdä paremmin tai parantaa. Silti, se on kuitenkin ainoa keino kehittyä ja edistyä omassa bloggaamisessa.

Rakentava palaute on buustia blogille

Palautteen saamiseen kannattaa kuitenkin satsata. Mitä enemmän omien tekstien ja kirjoittamisen parissa viettää yksin aikaa, sitä enemmän omalle sanataituroinnilleen sokeutuu. Ihan kiva ja ihan hyvä –kommentit eivät vie bloggaajaa yhtään eteenpäin. Kehityt kirjoittajana vain, kun kuulet, missä on sinulla on parannettavaa.

Meillä kaikilla on. Parannettavaa. Aina. Kahdenkymmenen työvuoden jälkeenkin. Siksi myös korjattavista asioista kannattaa olla bloggaajan kiinnostunut, ja kuunnella, mitä muut blogistasi ajattelevat.

Kiitos ja kuulemisiin!
– Tästä jatkavat Bloggaajan käsikirja ja Bloggaajan työkirja

Hei, se oli nyt tässä: blogikirjoituskoulun aineistot päättyvät tähän osaan.  Jäitkö kaipaamaan vielä bloggaamisen osalta jotain? Haluaisitko syventää tietojasi? Blogikirjoituskoulu on vain pintaripaus siitä, mitä kaikkea bloggaaminen pitää sisällään.

Minustako bloggaaja? – Bloggaajan käsikirja ja Minustako bloggaaja? – Bloggaajan työkirja jatkavat siitä, mihin blogikirjoituskoulu jäi – ja syventää  läpikäytyjä aineistoja. Kirjoissa on mukana myös monta sellaista aihealuetta, joita ei blogikirjoituskoulun jaksoissa käsitelty lainkaan. Muista myös, että Bloggaajan työkirja on suunniteltu bloggaajan apuvälineeksi. Kirjaat ja havainnollistat siihen itsellesi muun muassa blogikirjoituskoulun aiheisiin liittyviä ajatuksiasi – sekä paljon muuta. Kurkkaa lisätietolinkit alta. Liity myös mukaan Minustako bloggaaja? -Fb-ryhmään, ja muista seurata Bloggaajan käsikirjaa ja sen pikkusisarta myös Facebookissa.

Hyvää sisällöntuottamisen ja bloggaamisen matkaa!

Artikkelia on päivitetty kesäkuussa 2021. 

Liity mukaan Minustako bloggaaja? -Facebook-ryhmään

Jos kaipaat bloggaamiseesi vertaistukea, liity mukaan Sisältötoimisto Rouva Sanan ja Bloggaajan käsikirjan yhteiseen Minustako bloggaaja? – suljettuun Facebook-ryhmään. Ryhmä toimii tukenasi kirjoittamisessa ja bloggaamisessasi – myös blogikirjoituskoulun päättymisen jälkeen.

Minustako bloggaaja? – Bloggaajan käsikirja ja Bloggaajan työkirja
tarjoilevat sinulle tuhdeimman tietopaketin bloggaamisesta

Kaipaatko tuhdimpaa blogitietoutta? Löydät kattavimmat ja perusteellisimmat ohjeet ja näkökulmat blogin perustamiseen Minustako bloggaaja? – Bloggaajan käsikirja (2019) sekä Minustako bloggaaja? – Bloggaajan työkirja -tietokirjoista (2021) (Minna Luoma, Rouva Kustannus). Kirjoissa on runsaasti sellaista bloggaamisen perustietoutta, joka ei blogikirjoituskouluun sisälly. Bloggaajan työkirjan avulla suunnittelet ja havainnollistat blogikirjoituskoulun muistiinpanot ja tehtävät itsellesi. Löydät molemmat tietokirjat myynnistä kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista kautta maan sekä Rouva Kustannuksen verkkokaupasta. Lue lisää tavoitteellisen bloggaamisen tietokirjoista täältä.  

Jaa ja käy tykkäämässä